Mikäli löytyy ehdotuksia, kysymyksiä, sanottavaa tai jotain muuten vain kommentteihin kuuluvaa, älkää pelätkö vaan kommentoikaa rohkeasti, kommentteihin pyritään aina vastaamaan ja kommentointi on avointa myös ilman mikäännäköisiä tunnuksia. Kommentteja siis!

perjantai 9. syyskuuta 2011

Peliarvostelu: Bulletstrom (PC)


Penis se on kiva se...se on kiva kun se on pelin dialogin jokaisen vitsin aihe. Näin meille opettaa Epic Gamesin ja People Can Fly:n kehittämä, EA:n markkinoille päräyttämä Bulletstrom räiskintä. Tässä pelissä räiskitään, ruoskitaan, potkitaan ja heitetään rivoa läppää.

Peli alkaa suoralla toiminnalla lyhyen aloitusnäytön jälkeen. Alussa esitellään pelin päähenkilö, avaruuspiraatti Jason Gray. Jason on viinaan menevä ja kovismainen avaruuskapteeni, joka tajuaa, että on tietämättään tappanut ihmisiä täysin väärin perustein ja haluaa kostaa tämän työnantajalleen. Alun jälkeen Jasonin seuraksi ilmestyy Jasonin iskujoukon jäsen Ishi, joka otti pahaa osumaa ja on siitä johtuen kyborgi. Ishin on vaikea hallita koneita jotka korvaavat hänen elimiään ja tästä johtuen Ishi sekoaa välillä täysin. Aikakautta ei kerrota, mutta peli on selkeää scifiä, sillä löytyy alieneita ja kyborgeja, avaruusaluksia unohtamatta. Kaikki tämä punoutuu yllättävän syvälliseksi ja hauskaksi juoneksi. Jasonin ja Ishin lisäksi pelistä löytyy muutamia muita todella hyvin kirjoitettuja hahmoja, mutta niitä en paljasta, koska yritän pitää arvostelut spoilerivapaina.


"Keitä ne on ne sankarit..."

Pelattavuudeltaan Bulletstorm on erittäin hauska ja mässäilevä peli. Pintapuolisesti kyseessä on tavallinen ensimmäisen persoonan räiskintä, ei mitään turhia suojasysteemejä tai kolmannen persoonan kohtauksia. Pinnan alta löytyykin pelin parhaat puolet. Vihollisia voi ruoskia ja potkia perinteisen ampumisen lisäksi. Jos potkiminen ja ruoskiminen eivät itseisarvona riitä näitä ominaisuuksia käyttämään, on peliin ympätty pistejärjestelmä, joka antaa sitä enemmän pisteitä mitä hauskemmin, mässäilevimmin ja kauneimmin viholliset onnistuu tappamaan. Pisteillä sitten ostellaan aseita ja päivityksiä ruoskaan ja aseisiin. Potkiminen toimii ihan mukavasti ja onhan se aina hauska tunne kun saa potkaista ruman alienvihollisen isopiikkiseen kaktukseen. Ruoska ja potkiminen tasapainottavat toisiaan mukavasti, ruoskalla tuodaan vihollinen lähelle ja potkulla saadaan pois näkökentästä. Erityismaininnan arvoinen suoritus pelissä löytyy tarkkuuskivääriltä, jonka hidastustoiminto on yksinkertaisesti eeppinen, hieno ja hauska. Isoin miinus pelattavuudessa taitaa olla kampanjapelin tuttu ja turvallinen lineaarisuus johon ei kyllästyy helposti. Pelattavuudesta kuitenkin plussaa.

Tekoäly ja viholliset eivät ole Bulletstromissa mitään parhautta. Mutta peli ei silti ole turhan helppo teköälyn takia, viholliset osaavat etsiä suojia ja paeta hädän hetkellä. Tyhmyyksiltä ei ole tästä huolimatta vältytty, sillä idiootteja löytyy aina ja kerranpa yksi vihulainen keksi ihan omin nokkineen kävellä kielekkeeltä alas, sen kummempia kyselemättä tai miettimättä.

Audiovisuaaliselta ilmeeltään Bulletstrom on erittäin sekava ilmestys. Toisaalta peli näyttää ja kuulostaa paikoin aivan mahtavalta, mutta nämä grafiikat ovat aivan väärässä pelissä. Pelin monet kauniit kohdat ovat hyvin raamatullista taidetta, ja jotenkin tämä nyt ei vain sovi alapäähuumorin ja verimätön joukkoon, mutta mikäpä siinä toisaalta, kaunis mikä kaunis, oli se missä tahansa. Grafiikasta en löytänyt mitään suuria bugeja tai lageja, joten graafinen puoli tienaa varmat pisteet kotiin. 

Äänipuoli on kaksijakoisin juttu koko pelissä. Toinen puoli on huonoja alapäävitsejä jatkuvasti sisältävä dialogi, johon suurin osa todennäköisesti tympeytyy viimeistään pelin puolivälissä. Toinen puoli onkin sitten loistavasti äijämäistä mässäilyä tukeva ääniefektien maailma, joka saa tappamiseen yhä vain lisää menoa ja meininkiä. Aseäänet kuullostava kerrankin edes joltakin ja räjähdykset ovat kivoja, mutta valitettavasti dialogi on silti se osa, joka jää päällimmäisenä mieleen, Ja tämä ei ole hyvä asia.

Voisi luulla, että tällaisen pelin juoni on aivan turha ja puhtaassa statistin osassa, mutta ei. Bulletstormin juoni on yllättävän hyvä ja kampanjan jaksaa tahkota läpi pariin kertaan. Moninpeli ei tähän maailmanaikaan enää varmaankaan tarjoa isoja onnistumisen elämyksiä ellei satu olemaan kaveriporukkaa, jonka kanssa moninpeliä tahkoisi päivästä toiseen. Pitkäikäisyys on ihan mukavalla tasolla, nykyajan keskivertoa parempi sentään. 


This is gonna be fun!

Hauskat lisäpisteet peli ansaitsee ainakin parista kohdasta kampanjassa. Minigunin kun saa käsiinsä on meno hauskaa ja todellinen äijämäisyyden tunne pääsee virtaamaan kehon läpi.
 Toisen maininnan saa kohta jossa ohjataan erittäin godzillamaista isoa robottia jolla pistetään vihu kuin vihu matalaksi. Ah sitä tappamisen sadistista hauskuutta....

Loppukommentti: Hyvä peli niille jotka hakevat silmitöntä ja rehtiä räiskintää äijähuumorilla höystettynä. Jos juoni toimii ja dialogin kokee hauskaksi, on pelistä taattua hupia monille tunneille. Bulletstrom tuntuu peliltä joka ylitti olla jotain suurempaa, mutta tuote on hieman keskivertoa parempi räiskintä parilla ominaisuudella jotka oikeasti erottuvat joukosta.

Plussat
+Grafiikka 
+Tarina
+Mättö
+Räiskimisen hauskuus

Miinukset
-Penisvitsien määrä
-Lineaarisuus
-Pelimuotoja on liian vähän

Kokonaispisteitä 78/100

Kiitän, nähdään taas (toivottavasti lyhyemmän tauon jälkeen tällä kertaa)

Ei kommentteja: